Minä en sitten tajua insinöörien ajattelua

Suuresti arvostamani Jussi Kari (puoliksi juristi, puoliksi kuutti) tilasi minulta postauksen. Aiheeksi hän asetti kiinnostavan ilmiön: monet ihmiset määrittelevät itsensä niiden asioiden avulla, joista he eivät tajua mitään.

Miksi hiivatissa kenenkään kannattaa tunnustaa tietämättömyytensä? Eikös tieto ole hyvä juttu?

Aihe tuli Jussin kanssa puheeksi lad-ilmiöstä. Brittien lad-kulttuurissa on nimittäin coolia olla tietämättä asioista. Tietämättömyys ei ole ladien mielestä naurettavaa vaan hauskaa. Lisäksi on erityisen hienoa kohautella olkiaan asioille, joita tavikset pitävät tärkeinä. Sillä saa kasvatettua ylemmyydentunnetta, ja ah se balsamoi egoa.

Ladit ovat idiootteja, mutta fiksunkin ihmisen kannattaa tarkoituksellisesti viestiä, ettei tiedä jotain. Itseään voi profiloida paitsi sitoutumalla johonkin tietoon myös sanoutumalla irti jostain. Tähän on kaksi tapaa:

1) Sanoudu irti asioista, joita pidät typerinä.

Minä en tiedä mitään horoskoopeista enkä kilpaurheilusta. Tietoni niistä ovat mitättömiä, enkä edes halua kasvattaa osaamistani, koska aihepiirit eivät kiinnosta minua. Jos käyttäisin puoli päivää, saisin juuri ja juuri muisteltua paperille kaikki horoskooppimerkit tai SM-liigan lätkäjoukkueet.

Olen muuten analysoinut, että suurin osa Porin Jokereista on sonneja tai kalamiehiä.

2) Sanoudu irti asioista, joita kannattaa sanoutua irti profiloitumisen vuoksi.

Olen moneen otteeseen naureskellut insinööreille tässä blogissa. Oikeasti kuitenkin tykkään numeroista ja teknisestä ajattelusta.

Nyt tulee salaisuus: vähältä piti, ettei minustakin tullut insinööri. Kirjoitin aikanaan laudaturin pitkästä matikasta tekemättä kertaakaan läksyjä. Olen vanhoilta koulutuksiltani merkonomi ja rakennuspiirtäjä. (Tämä on sitten vain meidän kesken. Älä puhu asiasta eteenpäin.)

Miksi pahuksessa väitän, että en tajua mitään numeroista tai tekniikasta?

A) En halua ohjata keskustelua numeroiden ja tekniikan suuntaan, koska viestintä ja vaikuttaminen on kiinnostavampaa.

B) En ole opiskellut teknisiä teemoja keskiastetta pitemmälle, joten oikeasti en osaa keskustella niistä. Tyydyn vain ihailemaan Petteri Järvisen perehtyneisyyttä teknisten vimpainten ominaisuuksiin.

C) Kukaan ei voi olla kaikkien alojen ammattilainen. Olen keskittynyt viestintään ja vaikuttamiseen, joten jätän suosiolla tekniikan ja numerot muille - ja kerron sen avoimesti. Tästä muuten syntyy vertailun illuusio. Kun nostat esiin pienen pullan (tai osaamisen) ja asetat sen pöydälle ison pullan (tai osaamisen) rinnalle, iso vaikuttaa entistäkin isommalta.

D) Kun keskityn yhteen asiaan, pystyn kehittymään siinä paremmaksi. Minun ei tarvitse yrittää päteä insinööritaidoissa, joten voin keskittyä kehittämään viestintäosaamistani ja -kokemustani. En yritä leipoa pientä pullaa isommaksi, vaan suurennan sitä isompaa pullaa entisestään.

E) Koska en tajua tekniikasta mitään, voin huoletta paljastaa, etten löytänyt iPhonestani roaming-estoa (kiitos Pietarille avusta) saati näppäinlukkoa (kiitos Hannalle avusta). Avun pyytäminen on paljon helpompaa sellaisesta asiasta, josta ei ymmärrä mitään, kuin sellaisesta, josta on kertonut ymmärtävänsä paljonkin.

Minä en sitten tajua insinöörien ajattelua.